Guojia Anquan Bu

Yritysturvallisuus > Tiedustelupalvelut > Kiina

Kiinan kansantasavallan valtion turvallisuuden ministeriö (chi GAB, Guojia Anquan Bu) (eng MSS, Ministry of State Security) on perustettu heinäkuussa 1983. Tätä edesi Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean tutkintaosasto. Ministeriö on tiedustelu- ja turvallisuusvirasto, joka vastaa siiviilipuolen vastatiedustelusta, ulkomaan tiedustelusta, erityisesti talousvakoilusta ja sisäisestä poliittisesta turvallisuudesta.

Kiinan pyrkimyksenä on kasvattaa vaikutusvaltaansa myös Euroopassa. Useissa Euroopan pääkaupungeissa toimii Kiinan tiedustelupalvelun agentteja. Vuonna 2017 säädetty kansallinen tiedustelulaki antoi ministeriölle laajat valtuudet vakoiluun kotimaassa ja ulkomailla.

Toisin kuin useat muut tiedustelupalvelut MSS käyttää vakoilutoiminnassa suurlähetystöjen henkilöstön lisäksi myös mm. matkailijoita, liikemiehiä, toimittajia, tutkijoita ja opiskelijoita. Vakoojien värväämiseen MSS käyttää rutiininomaisesti hunaja-ansoja. MSS on mm. lähettänyt vakoojia soluttautumaan Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatioihin ja teknologiayrityksiin.

Kiinan tiedotusvälineet kertoivat 8.10.2015, että Chen Wenqing oli nimitetty Kiinan kansantasavallan valtion turvallisuuden ministeriön puoluesihteeriksi. Nimityksen uskottiin viittaavan siihen, että ministeriön johdossa oli meneillään siirtymävaihe. Puoluesihteerin asemasta oli lyhyt askel ministeriön johtajaksi.

Chen Wenqing nimitettiin maanantaina 7.11.2016 valtion turvallisuusministeriksi Kansankongressin pysyvän komitean toimesta. Chen Wenqing (56) korvasi Geng Huichangin (65), joka jäi eläkkeelle Kiinan tiedustelu- ja turvallisuusviraston johdosta.

Kiinan kansankongressin (NPC) pysyvä komitea hyväksyi tiistaina 27.6.2017 uuden tiedustelulain epätavallisen lyhyen neuvottelukierroksen jälkeen, joka antaa uusia valtuuksia mm. seurata epäiltyjä, ryöstää tiloja ja takavarikoida ajoneuvoja, laitteita ja kiinteistöjä. Viiranomaisilla on myös mahdollisuus määrätä enintään 15 päivän pituinen hallinnollinen pidätys henkilöille, jotka estävät heidän työnsä tai vuotavat valtion salaisuuksia.

Laki tuli voimaan keskiviikkona 28.6.2017. Lailla halutaan tukea kansallista turvallisuutta Kiinan sisältä ja sen ulkopuolelta tulevia uhkia vastaan. Kiinan aktivistit ovat todenneet, että he pelkäävät tehostettua valtion valvontaa.

MSS on eräs maailman aktiivisimmista kybertoimijoista mm. maan sisäisen nettisensuurin kohdalla. MMS pyrkii estämään mm. kristillisten kirkkojen, Falun Gongin uskonnollisen ryhmän, Uiguurien separatistiryhmän ja demokraattisten liikkeiden toiminnan.

Viime vuodet Kiinan ulkomaille suuntautuvia kyberoperaatioita on hallinnut Kiinan kansan vapautusarmeija (PLA). PLA on vastuussa useista kyberhyökkäyksistä mm. Yhdysvaltojen tietoverkkoihin. PLA on sittemmin kohdentanut voimavarojaan uudelleen vastaamaan aiempaa paremmin kyberoperaatioiden kasvaneita teknisiä vaatimuksia.

MSS näyttää siirtyneen poliittisen turvallisuuden ohella yhä enemmän ulkomaiseen tiedusteluun eli ulkomaisen taloudellisen ja teollisen kehityksen seurantaan ja tiedustelutietojen keräämiseen ja analysointiin.

Lähteet: (scmp.com/news/china/ 8.10.2015, 7.11.2016, nationalinterest.org 23.10.2015, strategicstudyindia.blogspot.com 25.10.2015, reuters.com 27.6.2017)

Kiinalainen toimittaja karkotettiin Ruotsista
Ruotsin maahanmuuttovirasto teki 16.11.2023 päätöksen, jonka mukaan 57-vuotias kiinalainen naispuolinen toimittaja karkotetaan Ruotsista elinikäisellä paluukiellolla. Toimittaja valitti päätöksestä maahanmuuttotuomioistuimeen. Säpo totesi maahanmuuttotuomioistuimelle toimittajan muodostavan vakavan uhkan Ruotsin turvallisuudelle. Toimittaja oli pidätettynä Huddingen pidätyskeskuksessa lokakuusta 2023 alkaen, jolloin säpo otti hänet kiinni ulkomaalaisten erityisvalvontalain LSU:n perusteella.

Maahanmuuttotuomioistuin totesi helmikuussa 2024 antamassaan lausunnossa katsovansa, että Ruotsin hallituksen tulisi vahvistaa maahanmuuttoviraston päätös. Ruotsin hallitus vahvisti karkotuspäätöksen. Päätöksen allekirjoitti oikeusministeri Gunnar Strömmer.

Toimittaja oli asunut Ruotsissa 20-vuotta ja naimisissa ruotsalaisen miehen kanssa, jonka kanssa hänellä on lapsi. Toimittaja oli saanut ensimmäisen kerran viisumin Ruotsiin vuonna 2005 ja pysyvän oleskeluluvan vuonna 2008.

Toimittaja oli pitänyt vuosien ajan läheisiä yhteyksiä Kiinan suurlähetystöön ja osallistunut useisiin Ruotsissa vierailleisiin valtuuskuntiin. Toimittajan työnsä lisäksi hän oli vienyt Ruotsiin useita Kiinan hallituksen ja liike-elämän delegaatioita.

Toimittaja oli järjestänyt aktiivisesti toimivien yhdistysten kautta useita Kiinan hallintoa tukevia tapahtumia, esimerkiksi useita valokuvanäyttelyitä Xinjiangin alueesta, jossa lähes miljoona muslimivähemmistöä olevaa uiguuria on sijoitettu leireille.

Vuonna 2023 toimittaja mainittiin ulkopolitiikan instituutin Kiinan kansallisen tietokeskuksen raportissa. Siinä todettiin, että toimittaja levitti aktiivisesti kommunistisen puolueen sanomaa uutissivuillaan. Toimittajan artikkelit maksoi Kiinan Tukholman suurlähetystö. Toimittaja oli julkaissut artikkeleita omilla uutissivustoillaan vuoden 2023 lokakuun 9. päivään saakka.

Kiinan suurlähetystö kommentoi syytöksiä valtakunnan turvallisuuden uhkaamisesta
”Kiinan hallitus on aina pyytänyt Kiinan kansalaisia noudattamaan asuinmaan lakeja ja määräyksiä. Kiinan suurlähetystö pitää aina erittäin tärkeänä Kiinan kansalaisten laillisten oikeuksien ja etujen turvaamista Ruotsissa ja tarjoaa heille konsulisuojelua ja apua. Kiinan suurlähetystö kehottaa Ruotsin puolta takaamaan, että Kiinan kansalaisten laillisia oikeuksia ja etuja Ruotsissa ei rikota.
Uskomme, että uutisoinnin tulee ottaa objektiivinen ja oikeudenmukainen kanta. Vastustamme ongelmien luomista levittämällä huhuja, vastustamme ideologioita, vastustamme perusteettomia syytöksiä ja panettelua Kiinaa kohtaan. Mikään panettelu tai hyökkäykset eivät estä Kiinan kehitystä ja edistystä. Toivomme, että media voi tehdä enemmän asioita, jotka edistävät kiinalaisten ja ruotsalaisten ystävyyttä ja maiden yhteistä kehitystä.” Lähteet: (aftonbladet.se 8.4.2024, svt.se 8.4.2024, gp.se 8.4.2024)

Kiinan presidentin lentokoneesta löytyi salakuuntelulaitteita
Kiina osti presidentti Jiang Zeminin käyttöön Yhdysvalloista Boeing 767-300ER lentokoneen Delta Air Linesilta vuoden 2000 puolivälissä. Kiinan tiedustelupalvelu nuohosi koneen. Koneesta löytyi 27 CIA:n asentamaa huipputeknistä salakuuntelulaitetta. Löytö tarjosi Kiinan tiedustelupalvelulle tilaisuuden perehtyä syvällisesti CIA:n salakuuntelulaitteisiin ja kopioida salakuunteluteknologiaa.

Pieniä satelliitilla ohjattavia salakuuntelulaitteita oli asennettu mm. istuimiin, koneen wc:n ja presidentin sängyn päänpuoleiseen päätyyn. Tieto julkistettiin noin kuukautta ennen Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin 21.2.2002 tapahtunutta Kiinan matkaa.

Epäselväksi jäi, oliko salakuuntelulaitteet asennettu Yhdysvalloissa vai Kiinassa. Tapauksen johdosta mm. 20 kiinalaista ilmavoimien upseeria ja kaksi China Air Supply Import & Export Corp.:n presidentin lentokoneen kauppaneuvotteluihin osallistunutta virkamiestä pidätettiin. Lähteet: (washingtonpost.com 19.1.2002, telegraph.co.uk 20.1.2002, economist.com 24.1.2002)